Torstaipäivän
aikana arvoimme, lähtisimmekö junalla käymään Trakaissa. Loppujen lopuksi
suurin osa retkijoukosta otti riskin epävakaasta säästä huolimatta ja suunnisti
kohti Vilnan rautatieasemaa.
Suomessa valmistettu infonäyttö |
Junalippu
ei ollut hinnalla pilattu, 1,43e suunta. Koko ryhmälle ostettiin menopaluuliput
ja mukaan lähti myös huikea liettualaisvahvistuksemme Diana.
Vaunuja |
Suomen juniin verrattuna Trakain juna oli todella korkea ja niin myös portaat junaan.
Esteettömyys oli vieras käsite tässä vaiheessa ja joukolla mietimmekin, miten esimerkiksi rullatuolilla olisi päässyt junaan.
Punainen, hieman vanhempaa kalustoa oleva juna kuitenkin vei meidät Trakaihin asti turvallisesti.
Ethän hyppää ikkunasta |
Junamatkan aikana näkyi hyvin maaseutua, kauniita laaksoja ja hylätyn näköisiä teollisuusalueita.
Rautatieasemalta varsinaiseen kohteeseemme, Trakain linnaan,
oli kävelymatkaa 2,4km. Tie vei kylän läpi, jolloin ehti hyvin nähdä
paikallista asutusta ja rakennuksia.
Kylä on suosittu turistikohde kesäisin ja Dianakin kertoi käyvänsä siellä usein uimassa ystäviensä kanssa.
Nykyään Trakaissa asukkaita on n. 5000.
Järveltä puhalsi hyytävä tuuli, mutta tunnelma oli silti iloinen.
Trakain
historia juontaa juurensa 1200-luvulle. Liettuan suurruhtinas Gediminas
rakennutti ensimmäisen linnan, jonka ympärille Vanha Trakai lopulta kehittyi.
Ensimmäisen kerran Trakai mainitaan Saksalaisen ritarikunnan kronikoissa vuonna
1337.
Historian saatossa eri hallitsijat ja suurruhtinaat ovat viettäneet
järven rannalla sijaitsevassa linnassa aikaa ja sillä on värikäs historia myös
Neuvostoliiton ajalta.
Trakain linna, jossa vierailimme, sijaitsee Galve-järven
saarella. Se on rakennettu 1300-luvulla ja rakennettu pääosin punaisesta
tiilestä. Se on toiminut sekä sotilaallisena linnakeena, asuinlinnana että
myöhemmin myös vankilana. Nykyisin se on museokäytössä, ja koko joukko
vierailikin upeassa linnassa.
Linnan sisäpiha |
Sisällä
linnassa oli useita näyttelytiloja, jotka kertoivat linnan eri rakennus- ja
tuhoutumisvaiheista. Linna on kaiken kaikkiaan elänyt "kolme kertaa", eli se on kolmesti rakennettu uudestaan ja joka kerralla ollut hieman eri näköinen. Esillä oli paljon vanhoja koriste-esineitä, huonekaluja ja
muuta linnan varustusta. Tutkimista olisi ollut pidemmäksikin aikaa.
The Great Hall |
Pihalla
oli häpeäpuu, jonka kanssa opiskelijoillamme oli vähän turhankin hauskaa.
Junamme saapumassa Trakain asemalle |
Kirsi Kangasmaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti