tiistai 21. huhtikuuta 2015

Retki Trakaihin


Torstaipäivän aikana arvoimme, lähtisimmekö junalla käymään Trakaissa. Loppujen lopuksi suurin osa retkijoukosta otti riskin epävakaasta säästä huolimatta ja suunnisti kohti Vilnan rautatieasemaa. 


Suomessa valmistettu infonäyttö

Junalippu ei ollut hinnalla pilattu, 1,43e suunta. Koko ryhmälle ostettiin menopaluuliput ja mukaan lähti myös huikea liettualaisvahvistuksemme Diana.


Vaunuja



Suomen juniin verrattuna Trakain juna oli todella korkea ja niin myös portaat junaan. 


Esteettömyys oli vieras käsite tässä vaiheessa ja joukolla mietimmekin, miten esimerkiksi rullatuolilla olisi päässyt junaan.






Punainen, hieman vanhempaa kalustoa oleva juna kuitenkin vei meidät Trakaihin asti turvallisesti.






Ethän hyppää ikkunasta

 Junamatkan aikana näkyi hyvin maaseutua, kauniita laaksoja ja hylätyn näköisiä teollisuusalueita.

Junamatka kesti vähän yli puoli tuntia. Vauhti ei ollut kummoinen, vaikka matkaa oli vain 24km. 


Rautatieasemalta varsinaiseen kohteeseemme, Trakain linnaan, oli kävelymatkaa 2,4km. Tie vei kylän läpi, jolloin ehti hyvin nähdä paikallista asutusta ja rakennuksia.







 Kylä on suosittu turistikohde kesäisin ja Dianakin kertoi käyvänsä siellä usein uimassa ystäviensä kanssa.
Nykyään Trakaissa asukkaita on n. 5000.


Järveltä puhalsi hyytävä tuuli, mutta tunnelma oli silti iloinen.


Vanha postitalo
Kylällä näkyi paljon värikkäitä taloja
Trakain historia juontaa juurensa 1200-luvulle. Liettuan suurruhtinas Gediminas rakennutti ensimmäisen linnan, jonka ympärille Vanha Trakai lopulta kehittyi. Ensimmäisen kerran Trakai mainitaan Saksalaisen ritarikunnan kronikoissa vuonna 1337.

Historian saatossa eri hallitsijat ja suurruhtinaat ovat viettäneet järven rannalla sijaitsevassa linnassa aikaa ja sillä on värikäs historia myös Neuvostoliiton ajalta.




Trakain linna, jossa vierailimme, sijaitsee Galve-järven saarella. Se on rakennettu 1300-luvulla ja rakennettu pääosin punaisesta tiilestä. Se on toiminut sekä sotilaallisena linnakeena, asuinlinnana että myöhemmin myös vankilana. Nykyisin se on museokäytössä, ja koko joukko vierailikin upeassa linnassa.






Linnan sisäpiha


Sisällä linnassa oli useita näyttelytiloja, jotka kertoivat linnan eri rakennus- ja tuhoutumisvaiheista. Linna on kaiken kaikkiaan elänyt "kolme kertaa", eli se on kolmesti rakennettu uudestaan ja joka kerralla ollut hieman eri näköinen. Esillä oli paljon vanhoja koriste-esineitä, huonekaluja ja muuta linnan varustusta. Tutkimista olisi ollut pidemmäksikin aikaa. 


The Great Hall



Pihalla oli häpeäpuu, jonka kanssa opiskelijoillamme oli vähän turhankin hauskaa. 




 Viileä, pistävä tuuli ja epävakaa sää ei silti lannistanut iloista tunnelmaa. Kannatti lähteä, sillä itselleni tämä oli yksi viikon hienoimmista retkistä ja kruunasi muutenkin huikean viikon!


Junamme saapumassa Trakain asemalle


Paluumatkan kaunis auringonlasku
Kirsi Kangasmaa


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti